Tämän olet kuullut jo sata kertaa, mutta totta se on. Korona-aika on ollut monilla tavoin haastava suurelle osalle meistä. Nyt jos koskaan hyvinvoinnin merkitys korostuu ja elämään tarvitaan asioita, jotka tuovat arkeen valopilkkuja ja tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Musiikkiharrastuksella on lukuisia positiivisia vaikutuksia ja sillä on kantava voima myös tämänhetken maailmantilanteessa. Lue alta, millä tavoin voit tarjota musiikkiharrastuksella hyvää itsellesi tai lapsellesi juuri nyt.
Flow-tila – vastakohta stressille
Usein sana flow yhdistettäneen lähinnä taiteeseen, vaikka flow-tilan kokeminen on mahdollista lähes minkä tahansa asian parissa, esimerkiksi ruoanlaitossa, liikkumisessa, siivoamisessa tai leikkimisessä. Flow on uppoutumisen tila, jossa kaikki sujuu kuin omalla painollaan. Soittaminen tai laulaminen ovat asioita, jotka eivät ole kaikille meistä niin arkipäiväisiä ja siksi se onkin loistava tapa päästä kiinni flow-tilaan.
Flow-tila tarvitsee syntyäkseen haasteen, johon on mahdollista vastata. Haasteen tulee olla vaikeusasteeltaan sopiva – ei liian helppo eikä liian vaikea. Tällöin tehtävä palkitsee tekijänsä ja mahdollistaa uppoutuneisuuden.
Flow-käsitteen isä Mihály Csikszentmihályi kuvaa flow-tilan olevan sisäisen harmonian tila. Stressitilan hän taas kuvailee olevan tila, jossa ihminen kokee olevansa rajoitettu tai sidottu. Hänen mielestään flow on yhtä kuin onnellisuus ja flow:lle tyypillistä on päästä pois sekä stressistä että jännittyneisyydestä. Jos jotakin, niin tätä me tarvitsemme juuri nyt, kun lähes koko maailma on jännittyneisyyden tilassa.
Musiikin vaikutus aivoihin
Oletko jo tietoinen kaikista niistä positiivisista vaikutuksista, joita musiikki saa aikaan aivoissa?
Musiikki aktivoi aivoja erityisesti lapsena, mutta vaikutukset jatkuvat läpi ihmisiän. Suurimman hyödyn musiikista saavat ne, jotka harrastavat musiikkia.
Kanadalaistutkimus kertoo, että lapsilla, jotka harjoittelivat pianonsoittoa kolme tuntia viikossa, näkyi muutoksia aivojen rakenteessa puolitoista vuotta harjoittelun aloittamisen jälkeen. Tämä pätee varmasti kaikkiin instrumentteihin, sillä harjoitteluprosessit instrumentista riippumatta ovat samanlaisia: harjoittelussa yhdistyvät kuuntelu, looginen ajattelu ja fyysiset toiminnot – siis monen palikan yhdistäminen kokonaisuudeksi. Muutokset aivojen rakenteessa taas helpottavat muun muassa muuta oppimista ja kognitiivisia toimintoja yleisesti.
Musiikin positiiviset vaikutukset näkyvät kehossa esimerkiksi verenpaineen laskuna, aivoverenkierron vilkastumisena, sydämen sykkeen hidastumisena ja hormonitoiminnan muutoksina. Samalla, kun stressihormonitasot laskevat, mielihyvähormonitasot lisääntyvät. Musiikki ei siis ole ainoastaan mukava kokemus, vaan sen vaikutukset ovat laaja-alaiset. Musiikin positiiviset vaikutukset näkyvät kehossa esimerkiksi verenpaineen laskuna, aivoverenkierron vilkastumisena, sydämen sykkeen hidastumisena ja hormonitoiminnan muutoksina. Samalla, kun stressihormonitasot laskevat, mielihyvähormonitasot lisääntyvät. Musiikki ei siis ole ainoastaan mukava kokemus, vaan sen vaikutukset ovat laaja-alaiset.
Harrastuksen merkitys ja sen jatkuminen myös mahdollisessa lockdown-tilanteessa
Rajoitusten vallitessa suuri osa harrastuksista on peruttu ainakin osittain tai jopa kokonaan. Yksi harvoista harrastuksista, joka on voinut jatkua läpi korona-ajan, on musiikkiharrastus.
Viime kevään lockdown-tilanteessa koko Suomi siirtyi etäopetukseen. Viikoittaiset tunnit opettajan ja oppilaan kesken säilyivät ja oppiminen pystyi jatkua rajoituksista huolimatta. Kuluneen lukukauden ajan soitto- ja laulutunnit ovat Musiikkimaassa jatkuneet normaalisti paikan päällä hygieniatoimet huomioon ottaen.
Harrastuksen merkitys sekä lapsille, nuorille, että aikuisille on merkittävä. Harrastaminen on suuri voimavara, joka tuo merkityksellistä sisältöä vapaa-aikaan. Se on vapaaehtoista ja mielekästä oman jutun toteuttamista ja toimii arjessa akkujen lataajana. Soitto- ja laulutunnilla voi olla juuri sellainen kun on, kokea ahaa-elämyksiä, oppia ja onnistua.
Mieleinen harrastus tukee lapsen ja nuoren kehitystä ja hyvinvointia. Se auttaa löytämään omia vahvuuksia ja opettaa muun muassa sitoutumista, pitkäjänteisyyttä ja sosiaalisia taitoja. Onnistumisten ja epäonnistumisten kautta opitaan myös tunnetaitoja.
Aikuisiän harrastaminen on yhtälailla tärkeää. Vapaa-ajan aktiivisuus ja nautinnollinen tekeminen kohottaa mielialaa ja vähentää stressiä. Eläkeiässä harrastus saa vielä ihan uudenlaisen merkityksen arjen rytmittäjänä. Se voi olla jopa ainut arkeen säännöllisyyttä tuova tekijä, joka pitää mielen virkeänä.
Etenkin koko maailmaa koettelevassa tilanteessa tarvitaan säännöllistä ja mielekästä tekemistä, joka pitää myös vapaa-ajan raiteillaan ja saa ajatukset irti arjesta!
Teksti:
Sanna Koskela
Musiikkikouluyrittäjä ja pianopedagogi
Lue lisää:
https://www.flow-akatemia.fi/
Harrastamisen strategia, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:70
https://www.aivoliitto.fi/
https://mieli.fi/fi
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/musiikkiharrastus-tehostaa-aivotoimintoja/
Sanna Koskela